Luonnekuvaus.

Yleisesti Leevi on todella mukava ja yhteistyöhaluinen poika, jolta löytyy innostusta ja halua oppia, sekä kokea uusi asioita. Sen takia Leevi osaa usein kisoissa käyttäytyä todella mallikelpoisesti ja vetää pisteet kotiin. Joskus kuitenkin myös Leevilläkin palaa totaalisesti käpy ja sitten kaikki menee pipariksi ja kiukutteluksi. Leeviä ei kuitenkaan luovuteta aivan lapsien ja aloittelijoiden hoiviin, koska se on kuitenkin ori ja sillä on orin luonne, joka saattaa olla välillä vähän oikukas. Leevin kanssa pitää olla aika tarkkana ettei se tallo varpaitasi, koska Leevi on aika ärhäkkä poika jos sille päälle sattuu. Leevi on myös välillä rauhallinen, mutta todellakin aina helppo käsitellä. Leevillä on aina puhtia mennä ja touhuta, mutta ei se sitä näytä kuin vasta tarhassa. Leevin käsitys elämästä on että tarhassa mennään; ihmisen kanssa ei. Ja se se onkin hieno asia!

Hoitaessa Leevi osaa käyttäytyä asiallisesti eikä kuluta energiaansa turhaan sähläämiseen ja hyörimiseen. Tosin jos oikein kaunis tamma tepsuttelee sen nenun edestä saattaa poju hieman innostua ja esittää sitä tallin kingiä, mutta kyllä sekin siitä laantuu, kun vain muistuttaa Leeville, että nyt ei ole tuon aika. Kaviot se nostaa kiltisti putsattavaksi ja eikä riuhdo niitä pois. Leevi on päästään hieman arka, että millään maailman kovimmalla harjalla sen päätä ei kannata ruveta jyystämään ja muutenkin harjata vähän varovaisemmin. Leevi antaa kiltisti hoitaa itsensä, mutta on yksi kohta, jonka harjaamisesta Leevi ei pidä. Se inhoaa, kun sen mahan alta harjataan. Leevi suorastaan luimii ja niskuroi vastaan vaihdellen jalkojensa paikkaa kun sitä koetetaan harjata mahan alta. Yleensä mahan alta ei sitten oteta kuin vain kostealla sienellä, koska Leevi on myös arvaamaton jos yrittää sieltä harjata.

Satuloidessa poika saattaa vähän pyörähtää ja pullistella, mutta siinä se. Se ei mitenkään yritä purra taikka saati potkia. Joskus se saattaa hieman luimistella, mutta kun sitä vähän muistuttaa, niin se tajuaa, että ei noin tehdä ja se on taas hyvin kiltin näköinen. Leevi saattaa joskus vaihdella paikkaansa, että se tekee satuloinnin vaikeammaksi, mutta kun sitä vähän ojentaa ja ottaa sen päästä kiinni puhellen sille, se ei enää korvaansa letkauta kun satulaa asetellaan paikoilleen. Välillä voi satulan kiristäminen tuottaa ongelmia, jos poika on kovinkin kinkkisellä päällä ja ei ole suostunut toimia oikein missään asiassa. Onneksi sellaisia kiukkupussipäiviä on harvassa ja Leevin kanssa satulointi sujuu usein onkelmitta.

Suitsinta ei tuota Leeville mitään ongelmia. Se aukaisee kitansa nätistä ja antaa laittaa kuolaimet ihan hyvin eikä tarvitse käyttää mitään kikkoja eikä manauksia, että asia saadaan hoidettua. Joskus talvella jos kuolaimet ovat todella kylmät saattaa poika hieman aristaa niitä, mutta jos ne lämmittää ensin käsissään, niin tämäkin hoituu. Leevi ei pidä kovista kuolaimista, joten sillä pitää olla aika pehmeät ettei sen suuhun satu. Leevi voi koettaa pahoina päivinään nostaa päätänsä ylös suitsiessa, mutta jos on jämäkkä ja päättäväinen, jo pelkällä äännähdyksellä voi saada Leevin aivan tottelevaiseksi, sillä se kunnioittaa hoitajaa ja miksei siis ratsastajaakin.

Taluttaessa on käytettävä aivan varmuuden vuoksi orikuolainta, koska sitä ei koskaan tiedä mistä nurkan takaa tuleekin tamma johon Leevi mieltyy oikein toden teolla ja sitten se on yhtä esitystä ja showta koko kävelyyritys. Leevi kävelee reippaasti aina taluttajan vierellä ja kulkee kiltisti sinne minne tahdotaan sen kulkevan. Pelottaviinkin paikkoihin Leevin saa helposti, koska poika luottaa aina sata prosenttisesti ihmiseen joka sitä milloinkin sitten sattuu hoitamaan taikka taluttamaan. Leevi uskoo, että ihmistä seuraavalla, kaikki hoituu; ja onhan se tottakin.) Pienenä varsana kun se oli joutunut olemaan tallissa, jossa paloi ja palomiehet kantoivat sen ulos ja se pelastui, se on siitä asti oppinut luottamaan ihmisiin. Sen huomaa taluttaessakin.

Selkään noustessa Leevi saattaa joskus ampaista liikkeelle ennen kuin istut kunnolla kyydissä, mutta se on aina niin innokas tekemään töitä, että se ei malta olla paikoillaan. Mitään suurempaa numeroa se ei tästäkään asiasta viitsi tehdä, Leevi ei tallo taluttajan jalkoja tahallaan tai jyrää tätä alleen. Joskus se saattaa kyllä vahingossa astua kantapäälle jos se keskittyy enemmän maisemien katseluun kun kävelyyn. Leevi voi myös seistä oikein nätisti paikoillaan. Leevistä ei koskaan tiedä. Se riippuu täysin sen päivästä ja että millä tuulella se on. Useimmiten Leevi kuitenkin riepottaa ratsastajaansa selkään nousussa, mutta useimmiten kaikki ovat juuri sen takia kiintyneet Leeviin ja sen hassuihin omiin tapoihin. Leevi on aina arvaamaton, mutta oikkuineenkin niin ihana.

Askel-lajit ovat pojan ylpeyden aihe. Sen jokainen askel on matkavoittoinen ja pitkä ja ennen kaikkea eteenpäin pyrkivä. Leevin takapää toimii todella hyvin ja se käyttää sitä erityisesti laukkassa upeasti. Sen ravi on tahdikasta ja mukava istua. Käynti on kaunista, eikä mitenkään passahtavaa tai tököttävää vaan kaunista ja rentoa kävelyä, myös kisoissa. Leevin laukka on myös keinuvaa ja tuntuu, kuin istuisi keinuhevosen selässä. Se on niin pehmeää ja sulavaa. Ravissa on helppo keventää, sillä se ei ole niin tössöttävää, kuin usein hevosilla on. Pojan askel-lajit ovatkin hienot ja niistä jos mistä kannattaa olla ylpeä!

Kentällä Leevi saattaa alussa olla vähän vaikeampi kuin maneesissa, koska se katselee useasti näkymiä ja keskittyminen saattaa mennä siihen, mutta kunhan on päättäväinen ratsastaja jota Leevi kuuntelee, niin kohta Leevi unohtaa muun ja keskittyy täysillä ratsastukseen ja liikkeisiin eikä siihen mitä ympärillä tapahtuu. Leevin kanssa pitää olla jämäkkä ja saada se tottelemaan käskyjä eikä vain olemaan taxina, joka vain menee eteenpäin. Pitää olla tahdonvoimaa ratsastajassakin.

Kouluratsastuksessa Leevi on pärjännyt hyvin, koska sen laukka on todellakin uskomaton. Ja pojan keskittyminen kisoissa on niin huippuluokkaa, että se pystyy menemään radalla samalla tavalla kuin kotona, koska se sulkee kaiken muun pois ympäriltään ja kuuntelee tarkasti ratsastajan käskyjä ja apuja. Kouluradoilla on myös isoa plussaa se, että Leevi tykkää esiintyä. Keskittyä Leevi todellakin osaa. Se kuin sulkisi korvansa kaikelta muulta ja etenee vain siinä hetkessä ja siinä paikkaa. Leevi yleensä nappaakin pisteet kotiin ja voittoja satelee itse kultakin ja myös pokaaleja. Leevi on taitava kouluratsastuksessa.

Esteratsastuksessa Leevi on voittamaton. Se ylittää esteen kuin esteen, tai ainakin yrittää. Poika ei ikinä kieltäydy, vaikka este olisi mahdoton. Leevi on pakko aina koitella omia rajojaan ja kokea uusia asioita, joten työskentely sen kanssa esteillä on todella upeaa katseltavaa ja koettavaa. Sen hyppytekniikka on todella upea, ja se ponnistaa todella upeasti hyvän takapäänsä takia. Leeviltä ei lopu päättäväisyys ja sisu kun se halukkaasti hyppää esteen toisensa jälkeen. Pojan mielestä on vaan hauskaa hypätä eikä se ota sitä työnä eikä sitä tietenkään pakotetakkaan. Leevi hyppää hienosti ja siltä jääkin aina suuret ilmavarat esteen ja mahansa alle.

Maastossa saattaa joskus lähteä Leevillä vähän mopo käsistä ja sitten se on menoa. Sen takia kannattaakin olla varuillaan ja laittaa vaikka vähän terävämmät kuolaimet suuhun varoiksi. Joskus poika tosin on aivan rauhallinen ja nauttii itsekin luonnon rauhasta ja raikkaasta ilmasta. Leevi voi tosin joskus olla niin viilipyttykin, ettei sitä häiritse mikään. Silloin voi hyvin todeta, että poika nukkuu. Tosiasiassa se torkkuukin, koska ottaa maastossa ratsastamisen kuin lomaksi. Leevi rakastaa pitkiä laukkapätkiä maastossa ja pitää myös maastoesteistä joita sillä yleensä hypätäänkin maastossa. Maastoilusta Leevi saa lisää energiaa ja voimaa uusille koulu- ja esteratsastuspäiville.

Uittaessa Leevi on vähän vastahakoinen, koska se kammoaa vettä. Tuo pelottava läpinäkyvä ja lainehtiva vesi on pelottavaa ja inhottavan märkää. Joten miksi kiusata itseään ja Leeviä uittamalla, koska se on todella suuri tappelu saada se uimaan. Myös suuret vesilammikot tuottaa joskus suuren pulman Leeville, koska ne tarvitsee kiertää kaukaa, ettei vaan varpaat kastu. Leevi voi myös hypähtää vesilammikoiden yli, joten kannattaa olla varoillaan. Leevin kanssa sateella ratsastaminenkin on tuskaa, mutta siksihän on maneesit ja Leevi pitääkin vaikka sitä ei heti uskoisi, sateen ropinasta. Se pysähtyy aina välillä kuuntelemaan, sen korvat liikkuvat ja se myös jopa hörisee innoissaan. Sade näyttäisi tuovan herralle kuin uutta energiaa ja se on menoa se!

Pesupaikalla tapahtuu kun Leevi vierailee siellä. Pitkistä suihkuista ei Leevi nauti yhtään. Se haluaa äkkiä sieltä pois koska se on inhottava paikka pojan mielestä. Se tepastelee ja sählää kaikkea turhaa eikä pysy hetkeäkään paikoillaan. Joskus kuumana kesäpäivänä tiukan treenin jälkeen on Leevin meno tosin vähän rauhallisempaan, koska se on väsynyt ja vesi viilentää ihanasti oloa. Leevillä on totisesti erilaisia päiviä. Joskus Leevi jopa nauttii suihkusta, mutta ennemminkin poika pitää kun kostealla tai ihan vaan märällä sienellä poikaa pyyhkii. Kuivaamista Leevi nauttii. Se seisoo ihan paikallaan ja venyttää päätään. Silloin se on suloisinta hetkessä.

Tarhassa ja laitumella Leevi on kunkku. Piste. Se pistää muut ojennukseen, mutta ei turhaan niitä nöyryytä ja kiukuttele. Se on oivallinen isähahmo kaikille murrosikäisille varsan penikoille. Ja se on aina laumanjohtaja, mutta ei tee siitä mitään hirveää numeroa. Mieluummin se mutustelee laitumen maukasta ruohoa, kuin riekkuu kuin pieni keskenkasvuinen varsa. Tarhassa Leevi tosin joskus turhautuu ja saa kunnon rodeokohtauksen, jossa kengät saattavat singota jalasta. Loimetkaan eivät silloin hevillä Leevin kyydityksessä pysy, vaan ne lentelevät muiden hevosten päälle tai jalkoihin ja saa muutkin innostumaan. Silloin tarhassa on totisesti menopäällä. Kaikki Leevin kanssa samassa tarhassa olevat pitävät oikeat kekkerit ja silloin näkee oikeat pukituksien mestarit työssään!.

Ruoka-aikana Leevi osaa käyttäytyä taas herrasmiesmäisesti, eikä turhaan luimi ja kiukuttele vaan odottaa usein nätisti ja kiltisti eikä potki karsinan seiniä uuteen uskoon. Tosin joskus on päiviä jolloin kaikki kiukuttaa poikaa ja silloin se saattaa kolauttaa ovea jalallaan merkiksi, että ruokkijat laittavat vähän vauhtia töppösiin, mutta kun sille kannetaan ruoka eteen, se rauhoittuu ja keskittyy syömiseen. Leevi todellakin pitää ruoasta ja haluaa että se myös hänelle annetaan. Leevi tekee vaikka mitä jollei se saa ruokaansa, pojalle ei tosin kellon aika ole aivan tarkka jos se on ulkona, mutta tallissa ollessaan se haluaa aina mutusteltavaa. No mutta, senhän me kyllä toki ymmärrämmekin.

Lastauksessa Leevi lähinnä juoksee traileriin, koska usein traileri tietää kisoihin menoa ja se on pojan mielestä aina hauskaa. Se pääsee näyttämään taitojaan ja katselemaan uusia paikkoja. Kuljetuksen aikana se seisoo nätisti eikä kuovi tai potki. Leevi haluaa aina juosta reippaasti sisään traileriin myös, koska se tietää siellä odottavan heinäverkon joka on täynnä mahtavaa ja maukasta heinää, josta Leevi ei voi olla pitämättä. Leevi haluaa aina jonkun kaverikseen matkalle. Yleensä traileriin eksynyt pikkulintukin käy ja kuulee, kuinka Leevi melkein juttelee linnulle. Sitä onkin omistajat nauraneet!

Kisapaikalla Leevi saattaa olla aluksi hieman jännittynyt ja kenkku, kun ympärillä on niin paljon uutta ja ihmeellistä ja uusia hajuja. Se on innokas pääsemään radalle ja kuluttaa joskus liikaa energiaa temppuiluun lämmittelyssä. Lämmittelyssä se myös kulkee aina kovaa. Ja sen kannattaakin antaa purkaa energioitaan, mutta ei liikaa, koska muuten se ei jaksa innostua kisoista. Kisaaminen Leevillä on helppoa, koska harjoitukset Leevi muistaa ja tekee kaiken aivan nappiin. Leevi tietää saavansa palkinnon, jos on jo kisapaikallakin kiltisti ja tottahan se on!

Kisaradalla Leevi vetää pisteet kotiin upealla käytöksellään ja kuuliaisuudellaan. Se koittaa aina tehdä virheettömän radan ja hurmaa tuomarit usein tällä. Se pistää aina kaiken peliin ja näyttää parhaan puolensa. Radalla Leevistä tulee kuin eri hevonen. Se herkistää kaikki aistinsa, että se varmasti ymmärtää kaikki avut jotka sille annetaan ja että se voi suorittaa liikkeet virheettömästi. Ja suorituksen jälkeen Leevi on usein todella loppu, koska on laittanut kaikkensa peliin, joten seuraava päivä kannattaa antaa ehdottomasti pojalle vapaata. Leevi on aina reippaalla päällä eikä pojalta herkältä sisu lopu!

Kaikenkaikkiaan Leevi on maailman ihanin ori poika josta löytyy sitä ihanaa hellyyttä ja kiltteyttä, mutta samalla sitä ihanaa orimaista viehätystä ja temperamenttia ja se suorastaan pursuaa energiaa tehdä ja oppia asioita. Sen kanssa on ihana työskennellä niin este- kuin kouluradoilla. Leevi on todellakin joka heppatytön lempihevonen, sillä se on aina niin erilainen ja sen kanssa totisesti oppii jos jonkinmoista asiaa. Orista voisi päätellä sen olevan ruuna ensi silmäyksellä sen luonteeseen, mutta esimerkiksi uitto on orimaista touhua, sillä se on päättäväinen ja se ei sinne veteen mene sitten ei millään. Kyllä tältäkin vanhaherralta vielä luonnetta löytyy, ei sitten sillä.